Kuulumisia

Heipä hei...

Mukavaa kevään tuloa kaikille, kevät tietää kukkia ja mehiläisiä ja  meillä astutus puuhia tällä kertaa. Saagahan se tottakai juoksunsa eka aloitti ja siitä alkoikin epätoivoinen vahtaaminen koska Taiga, sillä Saagan päänmenoksi tässä ei oltu kieroiltu vaan Taigan. Taiga on se vaikeampi tapaus siisti ja visu juoksuistaan ei mikään tyrkkyhoro kuten toi toinen leidi jonka juoksut näkyy ja kuuluu reilusti... Tulihan ne Taigankin juoksut sieltä kun aikansa jaksoi odottaa ja varmistus haettiin vielä proge-testillä että juoksut oli hyvällä mallilla. Suunitelmat sai aikataulun ja Taiga lähetettiin maakuntamatkalle treffaamaan urosta, tällä kertaa ei enää epätoivoisesti tarjottu sille Ukkoa että eikö millään. -se on tullut selväksi että ei!

Taiga päätyi savonmaalle nuoren komean uroksen luo. En  uskonut yhtään että vanhapiika heltiäis, enkä osannut hyviä uutisia liion odotella. Vaan kuinkas väärässä sitä voikaan olla tavasin viestiä "nalkissa" ihan pari kertaa, että hetkinen ai meidän Taiga -ei voi olla totta?! 

 Niin se vaan oli ja seuraavalle päivälle vielä uusinnat ja sitten saikin hakea lemmenlomalaisen kotiin. Matkaan lähtiessä funtsittiin että liekkö tuo haluakaan kotiin kun noin riehaantunut -ihanko on sydämensä menettänyt, mutta ei sentään kyllä typykkä oli varsin onnellinen nähdesään ja kiirus oli kyytiin kotia. Tais olla parempi palvelu kotona vai liekkö romanssi kerinnyt jo lopahtaa 

 -ainakin tyytyväinen tuhina kävi illalla tyynyltä. Niin sitä nyt jäätiin odottelemaan odotetaanko meillä. Ultra on vkon 18 kieppeillä. Pentue tiedot löytyy tuolta 

Pentu haaveita

 -linkistä. Kiitos vielä Peikkovuoren tiimille.

Mitäpä meille muuta, paimennus jatkuu... Meillä on vähän sellainen joka toisen kerran sääntö että milloin menee enempi perseilyksi milloin sujuu paremmin. Nyt kun kotonakin oli hulina ja melkoinen vouhotus tyttöjen perään ja uroksien välitkin vähän kireät niin odotukset ei olleet korkealla. Tahveli nukkui automatkan ja kävi samoilla kierroksilla lampaiden pariin. Vöyhötykseksi alku menikin. Toka kierroksella kokeilimme pari työskentelyä ja eipä paljoa yllättänyt kun alkuun Nada paimensi lampaita ja Tahvo Nadaa, sitten kävikin niin että yksi lammas otti ritolat metsän reunaan ja jäikin sinne. Mitä tekee meidän pikku pörrö jää tiiraamaan että sinne meni lauma ja Nada ja lammas meni tonne mäpä menen hakemaan. Sinne se lähti ihan ominpäin pölläytti lammasta lauman suuntaan, no kävikin sitten että kovapäinen lauman mustalammas koukkasiin takasin omille retkilleen ja meikku yllytti poitsua menemään uudestaan ja niinhän Tahvo meni ja haki lampaan takaisin laumaan ja vetelipä muutaman kiekan vielä lauman ympärillä ja saatiin olla vaihteeks ylpeitä. 

Sen sijaan emäntä sai olla ylpeä ihan itsestään kun tunnin alkuun sattui pikku äskidentti jonka seurauksena tuli niin muhkea keskisormi että sitä kehtaa näytellä kauemmaksikin 

 -eipä siinä muuta vikaa mutta sangen kipeäkin osaa olla, mutta jospa se siitä parantuisi entistä ehommaksi... Lisäksi tähän vielä asiasta kukkaruukkuun lauma lähettää lenkittäjille ja harjaajille kiitos terkkuja kummipoikani perheelle Tampereelle! -Palataan taas! 

kuva (c) Outi Säppi

Yleiskuva