Kuulumisia

Heipä hei...

Olimme vaihteeksi Viron-maalla reissussa, eipähän tuota suotta meillä kutsuta leikkisästi "toiseksi kotimaaksi", sen verran usein tulee siellä piipahdettua ja missäpä muuallakaan kuin vaihteeksi näyttelyiden parissa. Ennen matkaan pääsyä huokailimme tippuvia karvoja eikä siinä vielä kaikki Hellunen kun päätti myös juoksunsa siihen ajoittaa. Hivenen kerkesi jo epätoivo iskeä että saako leidiä mukaan ollenkaan vaan onni oli myöden kerkesi tärpit mennä ennen reissua. 

Perjantaina saavuimme hyvissä ajoin jo Tallinaan ja lauantai oli eka kisa päivä eikä silloinkaan ihan aamusta tarvinnut sännätä vaan hotellissa kerkesi nautiskella rauhassa aamupalasta. Näyttelypaikkana toimi Tondirapa jäähall, uusipaikka näyttelyille ja olikin vallan kätevässä paikkaa kaupungilta kurvata. Ahdashan se oli vaikka eipä Saku-suurhallikaan nyt ihan tilavimmasta päästä ole jossa yleensä kisattu. Eipä siinä autanut kuin pujotella ja ahtautua, lastenvaunut koirakamojen lisukkeena. 

Vähän piti miettiä strategiaa kun liikkuvia osia olikin 3 koiraa + vauvva ja meitä vain kaksi. Sepä ratkesikin loistavasti kun labbis porukan kehät eivät osuneet aivan samaan aikaan ja Heidi kera Emmin pelasti tilanteen 

 Pörröt pyörähti kehissä sähäkästi ja vähän hölmistynyt emäntä jäi sertikasan kanssa ihmettelemään että siinäkö se nyt oli näinkö helposti se nyt kävi.Tahvo rodun paras kera sertin, Helinä vsp kera sertin ja Ukko rop-veteraani kera vetraani sertin ja parikilpailusta saimme Kp:n. Kiitos vielä huisisti avusta!

Tuomarina meillä oli Ratibor Cekic Serbiasta vähän vanhempi herrasmies joka ei kyllä turhia aikoja koirien tutkimiseen käyttänyt saati paljoa arvostelulapuissa tekstiä ollut, melkein samat sanat löytyy kaikilta. Meidän kehään ei ollut osunut muita lapikkaita mutta ei sekään nyt takaa mitään labbiksissa kun oli osanottajia vaikka kuinka muttei tuomarinmielestä sertinarvoisia. 

 Näyttelyn lomassa treffasimme Nättiä joka on sangen nätti lapinkoira neiti joka on kotoisin Peikkovuoresta ja asuu siis Virossa. Terkkuja heille ja tsemppistä pian on edessä Nätilläkin ekat kehät. Loppukehät kipitettiin Tahvon ja Helinän kanssa parikilpailut, Tahvo ryhmä 5 ja Ukko veteraaneissä kunnia kierrokset. Niistä ei menestystä tullut ja pitkän päivän jälkeen oli mukava päästä hotellille huilimaan.

Sunnuntaina oli vähän aikaisempi aamu ja jopa hiukan väljempi siihen aikaan kömpiä kehän reunalle jonne pääsikin mukavasti majoittautumaan, meillä oli hallin isoimmat kehät molempina päivinä niistä kun muodostui loppukilpailu areena. Sunnuntaina kehät meni labbiksien kanssa päälekkäin mutta virolainen ystävämme Kirsika jeesi meitä kehän reunalla ojennellen meille meidän koiria kehiin -kiitos hänelle 

 Tuomarina oli Alankomaista mukavan oloinen rouvvas henkilö Marion ten Cate, tutki koirat tarkemmin ja arvostelustakin löytyi rivejä paria enempi. Marion arvosti Helinän rodun parhaaksi, Tahvo vsp ja Ukko rop-veteraani jälleen. Sitten alkoikin se hauskin osuus 

 Nappasin kakarat pariksi ja mitäs siitä seurasikaan. Huojennukseksi tällä kertaa ei tapeltu eikä tuomaria tarvinnut erotuomariksi mutta jotkut heitti ihan leikiksi, molemmat heitti lattialla kuperkeikkaa vuoron perään ja kun viimein sain ne rauhottumaan vierekkäin joku nimeltämainitsematon koirapoika tönöttää oravana 

 -onneksi tuomarillamme oli hyvä huumorin taju, hänellä oli kovin hauskaa! KP irtosi ja toivotti meille vielä onnea loppukehiin, mielessäni ihmettä ajattelin. Vaan eipä mitiä loppukehät pinkaistiin vallan nätisti ja tuloksena bis 4. pari 

 Muuten vedettiin kunniakierrokset Ukon ja Helinän kanssa ja eikun kohti kotosuomea...

Reissun jälkeen olikin mukava naputella valio hakemuksia vielä kun saavat ne suomentietokantaan Virossa ne onkin jo vahvistettu. Maanantaina myös palattiin lampaiden pariin ja vähän kohellukseksi meni joten tänään jatketaan harjoituksia... Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

-loppu kevennykseksi kun kaksi pörröä varasti banaanit kumpi oli ahne ja kumpi fiksu -vain toinen kuori! 

Yleiskuva