Kuulumisia

Heippa hei...

Viimeviikko livahti nopeasti ja maisemat kerkesivät vaihtua sillä kilometrejäkin kertyi toistatuhatta. Sulo yökyläili ja muutoin koitettiin ulkoilla yms. touhuilla vesikuuroja väistelle. Viikolle osui yksi pikainen reissu pohjanmaalle josta matkaan lähti "keikkabussi" -tuohon kakkos autoksi kutsuttuun pitäisi nyt mahtua kokolauma tavaroineen heittämällä, vaikka minä vähän pakkailisinkin itselle matkalaukkua. (koskaan en mitään ylimäärästä ole mukaan kasannut) 

  Myös kotona riehuva rakennustyömaa ei ole pahakseen pakettiautosta. Toisaalta tähän kuljetusvälineeseen liittyy myös eräs toinen harastus 

No perjantaina kuitenkin matkaan pärähti vanha tuttu farkku ja pari koiraa suuntana ylläri ylläri Viro. Hieman kiireisellä aikataululla, mutta ongelmitta töistä suoraan laivaan ja laivalta Tarttoon yöpaikkaksi valittuun hotelliin. Ukko ja Taiga matkasivat siksi ajaksi Sulon luokse vuorostaan. Taiga oli kovin odotettu vieras ja "haliterapiakoira" sai olla elementissään. Kiitos Tuuli & Ville taas hoidosta! 

 -tosin mitenhän nyt tuutte toimeen ilman Taigaa?! 

Lauantai aamuna aamupalaa hotellissa ja matkaan kohti Väimelaa, maisemat olivat kovin suomalaisen oloisia niillä nurkillä, isoa metsää ja sitä Virossa harvinaisempaa mäkimaastoa. Olimme hyvissä ajoin perillä vaikka olimmekin kehän viimeiset koirat, hengailimme nurmikentällä pilvipoudassa ja kuhan nautimme elosta. Näyttelypaikka oli passeli ja hyvän kokoiset kehät, ilmeisesti kahvin keittoon olisi voitu panostaa enempi, itsellä ei valittamista buffetista. Äänentoistoakaan ei ollut mutta kartalla pysyttiin silti kehäsihteerit jaksoi kailottaa ja aikataulukin piti kehissä. Pokaalien sijaan osallistujat saivat avaimenperät  

Myös hotelli naapuri kylällä Pölvassa oli varsin kiva, varsinkin kun saa todella ystävällistä myös KOIRA- ystävällistä palvelua. Siellä sitä nautittii illallista koirien kanssa ja vähän valiota juhlistaen ja parannettiin maailmaa muiden koiraihmisten seurassa. Sisu siellä vokotteli naapuripöydän typyjä joista nuorempi Oona saksanseisoja neiti oli kovin otettu ja tuli halimaan. Emäntä nauro että onko kivan pehmeä kun on tuota karvaa... tosin vinkkasi ettei tuo lomaromanssi tule kestämään  että kannattaa unohtaa heti... -höh ilonpilaaja esiliina mukana! 

Lauantaina meillä oli tuomarina Maija Mäkinen ja tiedossa oli että Saagasta ei tykkää mutta  Sisulla hyvät saumat kun aikaisemmin erin saanut ja korva pitäisi kelvata. Muita kisaajiakaan kun ei ollut.  No hyvin olettamus piti paikkaansa tuloksena Sisu serti ja rop -Ee mva ja Saaga H, ei meidän blondin pää kelvannut... -totesipa minulle että tuolla päällä tuon värisenä ei näytä lappalaiselle -nooh... ja villiveikkaus että se väri se suurempi ongelma!

Sisu:

masculin male, good topline, a bit long in lain, exc. head & expression, good hairy ears, beautiful eyes, good bite, neck, balanced, good body, good coat & tail, moves well front side, litle close behind. nice temperament, a bit low to ground otherwise very type.

Saaga:

Feminin, good propotions, light head, too little stop, long nose, good ears, eyes & bite, good neck, balanced, good body, litle low set tail, good coat quality, summer coat, moves well, nice temperament. price because of head.

Sisu piipahti ryhmissä isännän johdolla ja me jo ihmeteltiin että jopas ryhmä tuomari syynää Sisua että voisiko jopa otaa jatkoon mutta ei sit kuitenkaan enää ottanut ketään... ja samainen tuomari olikin sitten sunnuntai aamuna meillä. Sunnuntai ei sentään ollut rankkasateinen kuten luvattiin vaan ihan semmoinen tihkusateinen. Kosteissa olosuhteissa kuitenkin aamusta kehiin ja Jana Gavrilova tuomaroimassa. Mukavasti käsitteli koiria ja selvästi muisti Sisun lällytteli ja pusutteli poitsun kanssa -tais poitsu hurmata tätsykän 

 no ROP sieltä napsahtikin toistamiseen 

 Saagassakaan mitään suurempaa vikaa ei ilmeisesti löytynyt, pääkin kelpasi ja neitisievänen mukavasti VSP ja eka SERTI plakkarissa! -vaikkakin Eestinmaan 

  -arvostelut olivat venäjäksi joten eipä niistä paljoa sanottavaa...

Kotimatka sujui leppoisasti, Tartossa vähän sightseeingia  ja kelikin parani, harmi sinänsä ettei ollut vapaata että olisi voinut jäädä viedä ryhmiin joten oli suosiolla ilmoitettava ettei pysty niihin jäämään. Illasta laivaan ja yöllä kotiin ja ma töihin, maanantaina sain illasta loput mussukat kotiin... -nyt sitten emännältä tilttasikin niska kunnolla, että saikkaria ja funtsittava miten kärsisi laumaa lenkittää. -ja ne terveystulokset eivät ole tulleet vieläkään!

-kuulumisiin taas, toinen kerta kun ukkonen alkaa paukkumaan kun ajattelen tätä kirjoitella -kovin trooppiselle täällä ei kyllä tunnu ja ne perseidetkin jäi näkemättä -oltiin ihan pilvessä vaikka tänään vasta pillereissä 

Yleiskuva